Raitiotie, miksi ei? | Turku

Kevään 2025 yksi suurimmista kuntavaalien vaaliteemoista on epäilemättä raitiotiehanke ja sen mahdollinen rakentaminen Turkuun. Asiasta tullaan päättämään tulevalla valtuustokaudella, eli päätöksen tulevat tekemään nyt kuntavaaleissa kaupunginvaltuustoon pääsevät valtuutetut.

Jos tuleva kaupunginvaltuusto päättää raitiotien investoinnista syksyllä 2025, aloitetaan raitiotien rakentaminen Turkuun.

Raitiotien suunnitellaan kulkevan Turun satamasta keskustan läpi, Turun yliopiston kampuksen lähettyviltä Tyksin ja Tiedepuiston kautta Varissuolle. Linjan pituus olisi 12 kilometriä ja sen varrella olisi 20 pysäkkiä. 

Tämän hetken kustannusarvio rakentamiselle on 344 miljoonaa euroa, sekä lisäksi raitiovaunujen kustannukset 42 miljoonaa euroa, siis yhteensä 386 miljoonaa euroa. Tämä kustannusarvio on tehty vuonna 2022, ja tavoitteena on pysyä tässä arvioidussa budjetissa.

Maaliskuussa 2025 alkavat hankkeeseen liittyvät arkeologiset koekaivaukset Uudenmaankadulla ja Hämeenkadulla. Koekaivausten perusteella arvioidaan raitiotien rakentamiseen liittyvä arkelogisten kaivausten tarve ja mahdolliset arkeologisista syistä aiheutuvat lisäkustannukset.

Turku on epäilemättä jäänyt kaupunkikehityksessä raitiotien osalta muiden suurten kaupunkien jälkeen. Tampereen ilme on mielestäni kohentunut raitiotien rakentamisen jälkeen tuoden kaupunkiin todellisen suurkaupungin tuntua. Tutkimusten mukaan raitiotien rakentaminen lisäisikin Turun vetovoimaa ja tätä kautta myös parantaisi taloudellista tilannettamme.

Näen hankkeeseen liittyvät riskit kuitenkin suurina, eikä raitiotie investointina vakuuta. Tämän hetken kokonaiskustannusarvio (386 miljoonaa euroa) on ensinnäkin hyvin suuri ottaen huomioon linja, jota nyt suunnitellaan. Mikä on todellinen hyöty sataman ja Varissuon välillä kulkevalle linjastolle? Onko se 386 miljoonan euron arvoinen?

Toiseksi tämän hetken kustannusarvio ei hyvin suurella todennäköisyydellä tule pitämään. Arkeologiset tekijät tulevat varmasti vaikuttamaan kustannuksiin. Nämä tarkentuvat ainakin osittain koekaivausten aikana. Koekaivaukset eivät kuitenkaan kata koko reittiä, joten eteen voi hyvin todennäköisesti tulla lisäksi muitakin arkeologisia tekijöitä, jotka viivästyttävät hanketta ja nostavat edelleen kustannuksia. 

Kolmanneksi mietityttä Turun pehmeä ja savinen maaperä. Raitiotiehankkeen suunnittelijat vakuuttavat, ettei Turun savinen maaperä ole este raitiotien rakentamiselle. Näin on toimittu esim. Helsingissä ja Amsterdamissa, eikä pehmeä maaperä ole näissäkään kaupungeissa ollut este raitiotien rakentamiselle. Olemme kuitenkin nähneet savisen maaperän ongelmat esim. Toriparkin rakentamisen yhteydessä. Toriparkin rakentaminen on aiheuttanut vajoamia ja torin laidalla oleva ortodoksinen kirkko on kärsinyt vaurioita, joista Turun kaupunki ei ole ottanut vastuuta. Kustannusarvio tai eteen tulevat odottamattomat ongelmat tuskin tulevat tämänkään osalta pitämään. 

Näimme myös miten kävi Logomosillan rakentamisessa kustannusarvioiden osalta. Logomosillan kustannusarvio oli 5 miljoonaa euroa, mutta kustannukset kohosivat yli 21 miljoonaan euroon. Turun suuret tai pienet rakennushankkeet ja investoinnit eivät ole viime vuosina herättäneet luottamusta. Funikulaari on ollut omanlaisensa farssi. Fuugan osalta tilanne näyttää onneksi varovaisen toiveikkaalta. 

En pysty näkemään tämän hetken taloudellisessa tilanteessa raitiotien rakentamisen olevan hintansa väärti. Kustannusarvio tuskin tulee pitämään. Kannattaisin ennemmin nykyisen joukkoliikenteen (Fölin) kehittämistä sekä lähijunaliikenteen käynnistämistä jo olemassa oleville raiteille. 

Näistä syistä sanon:

EI raitiotietä Turkuun!